Kategoriat
Taide

Liikennemerkkeihin perustuva lisätyn todellisuuden taideteos

ORB on Juha van Ingenille tehty työ, missä liikennemerkit toimivat virtuaalisen veistoksen jalustoina.

Kategoriat
Taide

Puun muuttaminen ääneksi – kuolinmessu Lasipalatsin puulle.

Helsingin keskustassa sijaitsevalla Lasipalatsin aukio ja sen vieressä oleva rakennus remotoidaan ja tehdään uutta. Lasipalatsin aukion keskellä on puu, joka kaadetaan töiden seurauksena. Ryhmä taiteilijoita päätti luoda puulle omistusteoksia. Myös minua pyydettiin mukaan.

Päätin ottaa kuvia puusta, joista sitten valikoin yhden ääniprosessin lähteeksi. Prosessissa kuva skannataan vasemmalta oikealle, ja valkoinen alue määrittää ryhmän oskillaattoreita, aaltomuodon ja filttereitä. Valmis teos on yhden vedoksen tulos.

Kategoriat
Taide

ASLAP: Tuhat vuotta pitkä GIF animaatio – pisin koskaan tehty GIF?

AS Long As Possible (ASLAP) on 1000 vuotta pitkä syklinen GIF animaatio. Teoksen on luonut Juha van Ingen yhteistyössä Janne Särkelän kanssa. ASLAP on maailman pisin GIF animaatio. Kun tuhat vuotta on kulunut, aloittaa se uudestaan alusta.

AS Long As Possiblen lähtökohtana oli tehdä äärimmäisen pitkä GIF animaatio. ASLAP koostuu mustista ruuduista, jotka on numeroitu järjestyksessä. Animaatiossa on 48 140 288 ruutua, jotka vaihtuvat n. 10 minuutin välein. Kokonaisuudessaan animaatio kestää näin 1000 vuotta.

ASLAP nimi on kunnianosoitus John Cagen sävellykselle ”ORGAN2/ASLSP” (1987), jota soitetaan Halberstadin uruilla seuraavat 625 vuotta. Cagen teoksen lyhenne sisältää ohjeen teoksen esittäjälle: As SLow aS Possible.

Kategoriat
Taide

Puettavan anturin dataan perustuva audiovisuaalinen installaatioteos

Teos nimeltään D-A-T/D-A esitettiin osana ryhmänäyttelyä “ NOT IMPRESSIVE NOT BELIEVABLE ”.

Teoksen takana on taiteilijaryhmä KNPSST, eli Mira Kautto, Alisa Närvänen, Elina Peltonen, Marko Suovula, Janne Särkelä ja Pekka Tynkkynen. Heidän taustansa ovat taiteessa, vaatetussuunnittelussa, teknologiassa, musiikissa, arkkitehtuurissa ja nykytanssissa. Ryhmä kokoontui kesällä 2015 KONEen säätiön Saaren residenssissä, jossa yhteistyöprojekti d-a-t/d-a alkoi.

D-a-t/d-a on tallenne puettavaan anturiteknologiaan perustuvasta projektista. Se on kineettinen datainstallaatio, joka tallentaa eleitä ja liikkeitä ja kääntää ne ääneksi ja kuvaksi.

Kategoriat
Taide

Life cycle – ihmisen ja luonnon rytmejä tutkiva ääni-installaatio

Teoksessa tuodaan kuultavaksi ja nähtäväksi ihmisolemiseen liittyviä syklejä. Kuukautiskiertoon liittyvät kivut valaistaan intiimisti äänellä ja Maan, Kuun ja Auringon vuorovesivaikutus tehdään koettavaksi auralisoimalla todellista dataa niiden kierrosta ja painovoimavaikutuksista, jotka muovaavat kokemustamme Maan asukkaina läpitunkevalla tavalla.

Teos esitettiin osana Cycles – ryhmänäyttelyä, joka sisältyi Helsingissä toteutetun AAVE-festivaalin ohjelmistoon.

Teos koostuu neljästä Led-nauhasta ja nelikanavaisesta äänijärjestelmlästä. Aurinko ja Kuu kiertävät kokijan ympärillä. Vieraalla on myös mahdollisuus osallistua teokseen omalla sydämenrytmillään, joka tehdään mahdolliseksi pulssianturilla.

Teoksessa Auringon ja Kuun ratakierto Maan ympäri on muunnettu ääneksi. Äänien sykli kestää n. 50 minuuttia, joka vastaa n. kahta vuotta (vuodet 2015 – 2016). Tämä ajanjakso on valittu, koska Aurinko ja Kuu sattuvat olemaan melko lähellä samaa kohtaa jakson alussa ja lopussa.

Kivun äänet toistuvat satunnaisesti 1 – 2 minuutin välein. Led-Valet sykkivät ja vaimenevat samalla jaksolla.

Auringon soiva taajuus installaatiossa on sen n. 11 vuoden aktiivisuussyklin sellainen korkeampi oktaavi, joka on ihmisen kuuloalueella. Kuun perustaajuus on ns. Saros-sykli, jona aikana Kuu käy läpi sen ratakiertoon liittyviä useita syklejä. Saros-syklin pituus todellisessa ajassa on n. 18 vuotta. Auringon ääni on teoksessa Kuuta matalampi ja jatkuva. Kuun ääni on korkeampi ja sykkivä, ja yhden sykinnän pituus on kuukauden tuhannesosa. Auringon ja Kuun äänien voimakkuusuhde vastaa niiden vuorovesivaikutuksen voimien suhdetta.

Teokseen on myös mahdollista osallistua. Keskellä huonetta olevan tolpan päässä palaa vihreä valo. Valo osoittaa pulssianturin paikan. Anturin vieressä lähellä on punainen ledi, joka näyttää anturin havaitsemat pulssit.

Anturi löytää pulssin, kun sen päälle laskee sormen tai jonkin muun ruumiinosan, esimerkiksi kämmenen. Painamisvoimakkuus ei saa olla liian suuri eikä liian pieni. Punainen ledi alkaa sykkimään sydämesi tahtiin, kun kontakti on sopiva.

Kun kuusi peräkkäistä pulssia on havaittu, niin pulssin tahtiin soi oikean sydämenlyönnin ääni.