Kategoriat
Taide

Puettavan anturin dataan perustuva audiovisuaalinen installaatioteos

Teos nimeltään D-A-T/D-A esitettiin osana ryhmänäyttelyä “ NOT IMPRESSIVE NOT BELIEVABLE ”.

Teoksen takana on taiteilijaryhmä KNPSST, eli Mira Kautto, Alisa Närvänen, Elina Peltonen, Marko Suovula, Janne Särkelä ja Pekka Tynkkynen. Heidän taustansa ovat taiteessa, vaatetussuunnittelussa, teknologiassa, musiikissa, arkkitehtuurissa ja nykytanssissa. Ryhmä kokoontui kesällä 2015 KONEen säätiön Saaren residenssissä, jossa yhteistyöprojekti d-a-t/d-a alkoi.

D-a-t/d-a on tallenne puettavaan anturiteknologiaan perustuvasta projektista. Se on kineettinen datainstallaatio, joka tallentaa eleitä ja liikkeitä ja kääntää ne ääneksi ja kuvaksi.

Kategoriat
Taide

Life cycle – ihmisen ja luonnon rytmejä tutkiva ääni-installaatio

Teoksessa tuodaan kuultavaksi ja nähtäväksi ihmisolemiseen liittyviä syklejä. Kuukautiskiertoon liittyvät kivut valaistaan intiimisti äänellä ja Maan, Kuun ja Auringon vuorovesivaikutus tehdään koettavaksi auralisoimalla todellista dataa niiden kierrosta ja painovoimavaikutuksista, jotka muovaavat kokemustamme Maan asukkaina läpitunkevalla tavalla.

Teos esitettiin osana Cycles – ryhmänäyttelyä, joka sisältyi Helsingissä toteutetun AAVE-festivaalin ohjelmistoon.

Teos koostuu neljästä Led-nauhasta ja nelikanavaisesta äänijärjestelmlästä. Aurinko ja Kuu kiertävät kokijan ympärillä. Vieraalla on myös mahdollisuus osallistua teokseen omalla sydämenrytmillään, joka tehdään mahdolliseksi pulssianturilla.

Teoksessa Auringon ja Kuun ratakierto Maan ympäri on muunnettu ääneksi. Äänien sykli kestää n. 50 minuuttia, joka vastaa n. kahta vuotta (vuodet 2015 – 2016). Tämä ajanjakso on valittu, koska Aurinko ja Kuu sattuvat olemaan melko lähellä samaa kohtaa jakson alussa ja lopussa.

Kivun äänet toistuvat satunnaisesti 1 – 2 minuutin välein. Led-Valet sykkivät ja vaimenevat samalla jaksolla.

Auringon soiva taajuus installaatiossa on sen n. 11 vuoden aktiivisuussyklin sellainen korkeampi oktaavi, joka on ihmisen kuuloalueella. Kuun perustaajuus on ns. Saros-sykli, jona aikana Kuu käy läpi sen ratakiertoon liittyviä useita syklejä. Saros-syklin pituus todellisessa ajassa on n. 18 vuotta. Auringon ääni on teoksessa Kuuta matalampi ja jatkuva. Kuun ääni on korkeampi ja sykkivä, ja yhden sykinnän pituus on kuukauden tuhannesosa. Auringon ja Kuun äänien voimakkuusuhde vastaa niiden vuorovesivaikutuksen voimien suhdetta.

Teokseen on myös mahdollista osallistua. Keskellä huonetta olevan tolpan päässä palaa vihreä valo. Valo osoittaa pulssianturin paikan. Anturin vieressä lähellä on punainen ledi, joka näyttää anturin havaitsemat pulssit.

Anturi löytää pulssin, kun sen päälle laskee sormen tai jonkin muun ruumiinosan, esimerkiksi kämmenen. Painamisvoimakkuus ei saa olla liian suuri eikä liian pieni. Punainen ledi alkaa sykkimään sydämesi tahtiin, kun kontakti on sopiva.

Kun kuusi peräkkäistä pulssia on havaittu, niin pulssin tahtiin soi oikean sydämenlyönnin ääni.

Kategoriat
Taide

Mekatroninen koriste bileisiin

Koriste Hytkyn Aortta-bileisiin. Max/MSP kuunteli iskuääniä ja triggasi Arduinoa, joka vuorostaan ohjasi sähkömoottoria. Moottorin päähän oli liitetty varsi, jonka päähän oli leikattu pahvinen sydän. Varren asentoa tarkkailtiin hall-anturilla. Sydän löi hallaharsoa vasten, ja harso valaistiin takaapäin punaisella valolla.

Video: Oskari Niitamo.

Kategoriat
Taide

Valo-ohjattu ambient-musiikkiesitys

Esitys toimi musikaalisena johdantona keskusteluun aiheesta Kehoni ja minä – synkroninen kuva, mielikuva ja ääni. Tilaisuus järjestettiin galleriassa Laterna Magica, ja keskustelun johdattelijona olivat valokuvaaja Victoria Schultz, psykoanalyytikko Heikki Majava ja äänimatkaaja (minä).

Teoksen äänenkorkeuksia hallittiin valo-ohjatuilla vastuksilla. Olin rakentanut sellaisille yksinkertaiset kotelot, joita pidin käsissäni. Hitaasti tanssien tutkin gallerian valoja ja varjoja.

Laterna Magica Light to Sound PerformanceGalleriassa oli Victorian näyttely ja valo-ohjattu musiikki toimi siltana aihepiirin, medioiden ja keskustelijoiden välillä. Olin rakentanut valoäänilaitteen muutamia vuosia sitten.

Laitteessa on kaksi oskillaattoria, joita voi itsenäisesti ohjata. Kytkin sen stereoulostulon tietokoneeseen, jossa modulaarinen äänenkäsittelyohjelma muunsi äänenkorkeudet syntetisaattoreiden ohjausviesteiksi. Toista kanavaa käytettiin laajoihin ääniin ja toista painotettiin soolomaisiin ääniin.

Kategoriat
Taide

Soiva kaupunki

Soiva kaupunki on vuorovaikutteinen ääni-installaatio. Teoksessa teollisesta metallikrääsästä ja -roskasta tehdään soittimia hyödyntäen kontaktimikrofoneja. Kaupungissa on piilossa musiikkia ja ääntä, jonka teos paljastaa ja tuo esille. Äänitys on vuoden 2002 installaatiosta.

Esineet kerätään intuitiivisesti ja improvisoidusti saman päivän aikana ja ripustetaan vaijereille, jotta ne roikkuisivat vapaasti. Mikrofonit kiinnitetään esineisiin ja niiden ulostulo ohjataan efektiprosessoreihin, jotka luovat äänistä jatkuvan ambient-kollaasin. Osallistujat soittavat esineitä niitä naputellen ja käsitellen ja tutustuvat siten henkilökohtaisesti kaupungin mykkiin salaisuuksiin.

Näyttelyt:
2002 Lahden taidelauantai
2007 Olohuone, Turku